Lauantai yön huumaa...

Tämä on turhauttavaa katsottavaa itselle, kun se %€&%€& määrä muistuu mieleen. Muille tämä voi olla viihdyttävää :D !!! Nauttikaa hyvät immeiset tästä, mie todellaki toivon ettei KOSKAAN enää tarvii tämmöstä oloa itelle tulla kehänauhojen sisäpuolella...

Virettä riittää, mutta kyllä koira on välillä niin maan kebabilla kun vaan voi olla... Jei. Kovasti tehdään töitä, että se vire suuntautuisi oikeaan...

Nyt vasta jaksoin tämän editoida johonkin kuosiin, niin ja ne järkyttävän pitkät touhu minuutit liikkeiden välissä on suosiolla leikelty pois videolta.... heh.

Pam pam

Eilen unohdin kirjoitella siitä, että ennen agsa reenejä lähdin tuttuun tapaan lämmittelemään Issukkaa ja siinä matkan varrella huomasin jonkun porukan jotka ammuskeli vissiin ilmakiväärillä tauluja kohden.. (heh, liekö tuolla paikalla luvallista touhua, tuskimpa) mutta ajattelin, että minäpä tahallani meen siitä ohi kävelemään, pusikon toiselta puolen. Ja työnsin namia naamaariin Issulle aina kun kuului laukaus. Ekalla kerralla tuo vähän vilkaisi, että mistä se kuuluu, mutta muuten ei ottanut mitään häiriötä, vaan alkoi namien toivossa esitellä temppu repertuaariaan, ja vähän jopa seuruutaki tarjoili. Käveltiin siitä muutamia kertoja ohi, eikä ongelmia ollut. Hieno homma! ;) Tosin, eipä tuo ole koskaan pelännyt laukauksia... Asutaan aika lähellä ampumarataa, ja metsälenkit kulkevat aina sen läheltä, joten kai neiti on tottunut. Hyvä hyvä, ettei arkea ainakaan haittaa millään lailla jos joku posauttelee jossain. :)

Käytiin tossa tokoilemassa Pauliinan ja Kooan kanssa. Tehtiin yhtäaikaa liikkeitä, joten seuruussa häiriö teki hyvää, kun sain huomauttaa Issulle aina, kun alkoi Kooa kiinnostaa liikaa. Otettiin jäävät tällä kertaa takapalkalla, joten Pauliina viel naksautti maahanmenosta, josta mie vapautin ja sama seisomisesta. Naks tuli, jos pysähty kun seinään, muutoin ei palkkaa herunut. Tämä oli kivaa vaihtelua. :) Otettiin myös luoksetuloa hieman lyhyemmällä matkalla, jotta tulisi huolellisuutta siihen sivulle tuloon. Ja lopuksi otimme paikkamakuun avoluokan tyyliin. Issulla on ollut niin hyvä ja varma paikkamakuu aina treeneissä, että päätin kokeilla Pauliinan kanssa lähteä piiloon autojen taakse, ja sehän toimi. Isla oli tarkkaavainen, ja pysyi paikallaan. Tätä voitaisiin alkaa tehdä enemmänkin, jotta siihenkin saataisiin varmuutta, ja lisäksi saataisiin paikkamakuun tylsään reeniin vähän jotain uutta kivaa.. :) Kohta voikin hyvillä mielin lähteä töihin, kun näkee kuinka koira on väsähtänyt. :D

tauon jälkeen vauhdikas kiituri radalla

No nyt on tauko lusittu, ja jälleen ollaan vauhdissa mukana.. Kun reenit alkoivat kuuden maissa, niin joha alkoi vettä tulla taivaan täydeltä.. Vähitellen treenien loppua kohden sade vain yltyi ja lopulta sitä tuli jo kuin aisaa.. No sehän ei meidän rämäpäiden vauhtia haitannut...

Ensimmäiseksi Islan kanssa treenattiin takaakiertoja.. Miten se voi olla noin vaikeeta... Esteet oli tavallaan neliössä, kolme hyppyä (yks per sivu) ja yhdellä sivulla putki kaarella. Tarkoitus oli hypätä yksi hyppy, kierrättää seuraavan takaa ja siitä putkeen ja takaakierrolla seuraava hyppy, ja viimeinen suoraan hypäten. Simppelin kuuloinen, mutta ei ollenkaan niin helppoa, ainakaan meille, miltä vaikutti. Vähän arvelinkin ja tiesin tarkkaan, että ongelma tulee olemaan kova vauhti ekalta esteeltä ja Islan huomion saaminen toiselle esteelle, ettei kierrä koko estettä!
Ja oikeessahan mie olinkii. :D Issukka pysy lähdössä hyvin, se odotti ja käskystä tykitti yli ekan esteen hyvin, mutta sitten en kerenny vetää sitä esteen yli (enkä kerenny saada yksinkertasesti sen huomioo) ni se kiersi koko esteen, seuraaval kerralla neitokainen tykitti sen takaakiertoesteen ali. Kolmannelle kerralla samallalailla ali, sitten tuli apurima alle ja se puski läpi. Sit otettii pelkkä toinen este ja se puski läpi uuestaa, siitä näki selkeesti et teki sen vittuillaksee. Prrrhana! Sitte Tanja-ohjaaja piti alempaa rimaa ja napautti kuonolle sillä ku puski vielä viidennen kerran, ei vaikutusta, sit seuraaval uuestaa rimalla puskettii vastaa ni kaatu koko este ja se herätti vasta Ipen (ai mitennii "hiukan" luupää), sitten sen jälkeen sain ku sainki sen hyppäämää ja siitä palkka. Sitte uudestaa ja sit se hyppäs sen toisen kerra onnistuneesti ni alotettii sit ekan esteen takaa. Tais mokoma tälläki kerralla puskee tokan esteen läpi, joten taas pelkkä toka este. Meni oikein ekalla, ja siitä jatkoin radan loppuu, eli putki ja takaakierto, jonka hyppäs yli (mut ponnisti esteeltä = rima alas) ja vika hyppy oli onnistunu, eikä rimakaa roiskunu. Sil o vauhtii sataviiskyt ja se ei hallitse sitä ollenkaa, eikä kuuntele ohjeita, ku keskittyy haukkumaa. Noh sit tän jälkee saatii jopa kaks onnistunutta suoritusta (vaikka tokavikalta esteeltä rima tulikin alas, mutta kuunteli nyt hyvin (ja alko oppiakki sitä rataa ite) nii siihen oli hyvä jättää. Isla kävi kuumana taas heti aluks, mut selkeesti sitkeet toistot alko väsyttää sitä! ;)

Toisena harjotuksena tänään kaatosateessa oli sitten kepit. Ekana oli sellanen pätkä, että lähdettiin kepeiltä, keppien päässä putki kaarella ja kepit toisesta suunnasta, toisella puolen keppien päässä oli hyppy poikkisuunnassa keppeihin nähden ja sen hyppääminen ja vielä kerran kepit.. :) Tää olikin paljon huolellisempaa. Haukkuminen on niin maan raivostuttavaa mutta nyt sentään suoritti yllättävän hyvin. Kepit se hakee miusta hyvin, ja putkeen sujahti hyvin, kepit taas hyvin, (Jostain kumman syystä se hiljeenee silloin ku kehun sitä sanallisesti esim, kepeillä; Hyvä Isla, hienosti, taitava ;O ) Otettiin lentolähtöjä sillon ko se oli hiljaa. Toinen harjotus oli sitten että keppien molemmin puolin oli saman suuntaisesti hypyt ja ekana se hyppy, sen jälkeen ite jäätiin taka-alalle ja käskytettiin kepeille. Isla tosi hyvin haki ne, vaikka putki olikin houkuttimena lähellä. ;) Tämä molemmilta puolilta hyvä. Ainut miinus on se helvetillinen haukkuminen..

Huomenna olisikin tarkoitus aamulla ennen iltavuoroon menoa tokoilla Pauliinan ja Kooan kanssa. :) Hyö saapuu tänne suunnalle välillä. Taidetaan ottaa enimmäkseen palkkaamattomuuden treeniä, niin ja sitä seuruuta. Ja kenties paikkamakuun maahanmenoa.. Heh..

möllejen mölli

Terveisiä vaan tuolta Imatran Toko Teamin järjestämästä möllitokosta! :D
Käytiin Issun kanssa kokeilemassa onneamme. Lähinnä meillä oli tavoitteena kisanomainen treeni, ja suurimpina/tärkeimpänä pidin sitä, että saataisiin hyvä luoksepäästävyys, HYPPY - jota ollaan nyt niin ahkerasti treenattu, ja hyvä luoksetulo, kun se on ollut vähän murheenkryyni, vaikka on yksi varmimpia liikkeitä kotona reenaillessa... Ja tottahan toki sitä 1-tulosta Ipen kanssa yritetään, mutta tänään se jäi taas nippanappa vajaaksi. :/

Heh, mie ite olin hyvin freesinä paikalla, kun olin yövuoron jälkeen nukkunut kolmisen tuntia. :D - Noh, tuskinpa se vaikutti millään lailla meidän suoritukseen tänään.. Muutakun, että pinna palo nopeemmi...

Tuomarina tänään toimi Pauli Härkönen.

Luoksepäästävyys: 9
Isla kesti niin kaua hienosti paikallaan, kunnes tuomari tuli koskemaan sit nousi seisoo, ja sit vielä piti vähä ottaa askelta tuomarin syliä kohti. Siks putos piste, jos ois vaa noussu seisoo, ni ois ollu täydet. Ei kuitenkaa mikää huonoin Issun esitys.

Paikalla makaaminen: 5
Voi hyvää päivää. Kolmannella käskyllä vasta maahan, kun neitokainen seuraili naapureita kehän laidalla... Muuten muutaman vieruskaverin hiipimisestä ja istumaan noususta ei ottanut häiriötä, joten tää oli muuten tosi hyvä. Tuomarikin sanoi, että oikeesti ois menny nollille kolmannesta käskystä, mutta hän nyt antaa 5pistettä, kun oli niin mallikas suoritus muuten... Heh... Ei kyllä kaivattais yhtää säälipisteitä!!

Seuraaminen kytkettynä: 7 (vaihteeks)
Voi vimpulan vattu mie sanon. Tää on niin tätä... Haahuilua. Eihän tästä voi muuta sanoa, ku että kovin se ärsyttää kun se osaa tehä mielettömän kivastikin, mutta miksei se kisatilanteessa voi ?!?!


Seuraaminen taluttimetta: 7(vaihteeks)
Tää alku oli tuomarinkii sanojen mukaisesti katastrofaalinen, mutta sitten loppua kohden se skarppas. Juoksu osuus oli kuulemma tosi hyvä, ja sen jälkeen koira heräs, ja seuruu alko olla jo hyvää.. :)


Maahanmeno: 9
Seuruu oli kontaktitonta vieressä köpöttelyä, maahan meno ei ollu yhtää Issumaisen nopea, mut putos samantien kuitenkin, ja hyvin hyppäs perusasentoon, eli seuruu osuus pudotti pisteen...

Luoksetulo: 9
Tää oli ensimmäistä kertaa sellanen mitä kotonaki se suorittaa! Tähän Hemmetin tyytyväinen! Piste lähti siitä ku törmäs miu jalkaa, vaikkei onneks kuitenkaa kuulemma horjahtanu, kumpikaan. :D

Seisominen: 9
Se meidän peikko, seuruu, pudotti taas pisteen. Se oli hieno pysähdys Islalta, ei askeltakaan hiipinyt. JES!

Hyppy: 10
TAIVAS VARJELE MITÄ SIELTÄ TULEE !!!!!! JUMALEISSÖN!!!! Täähän oli aivan loistava lopetus tälle katastoohvi alulle! Isla maltto mielettömän hyvin oottaa käskyä, se hillitysti hyppäs ja HILJAA ennenkaikkea! Pysähty ihan keskelle esteen toiselle puolelle ja pysy aivan paikallaa, puotti hienosti perusasentoon. Vitsi mie oon niin ilonen tästä ! Treeni on tuottanu tulosta, ainakii tänää. :D

Kokonaisvaikutus: 9
Ööö ?!?! No hirmu hyvät pisteet saatiin kaiken hammasten kiristyksen jälkeen...

Pisteitä yhteensä 158 ja sijoitus Alojen 2.
ONNITELLAAN KOOAA ja PAULIINAA luokkavoitosta! Bortsuille kaksoisvoitto. ;)

Eniten harmittaa se himputin paikkamakuun nukahdus, ja sitten toinen tuo seuruu. Issu oli aivan kebabilla.... Huoh... Noh, ei muutaku uutta kehii... Ja lisää reeniä..
Ärsyttää kun tietää miten se osaa tehdä, jos vaan haluaa ja malttaa!!

Viiman villin vitsomana, ...

... Melko tuulen murjomana, Juoksi hukka hurjanlaine, Riensi susi sinisilmä...


Tänään Issun kanssa suunnattiin Kennelkerhon tokoryhmään tsekkaamaan millainen ryhmä siellä on. Tämä tuntui sellaiselta, mitä olen itse hakenut. Se on juuri sellainen, jota myö Islan kanssa tarvitaan. :) Tavotteellista ja järkevää treenaamista, enkä nyt tarkoita että muut ovat huonoja, vaan tämä tuntuisi vastaavan eniten MEIDÄN tarpeita TÄSSÄ VAIHEESSA.

Isla oli tosi vireessä jo mennessä. Sille oli aivan uusi kenttä ja uudet kaverit + ryhmänvetäjä. Kooa oli ainut tuttu. ;) Kentällä lisää virtaa toi kentän laidalla olleet agsa kepit, puomi ja A-este. Alkuun mie en taas luottanu Issuun, ku se oli niin tättärää tättärää... :p

Aloitettiin paikkamakuulla. Koirakoita tänään oli 6. Isla oli kahden tollerin välissä. (Ihan kun sillä nyt niinkään olisi väliä... :D) Isla meni vasta toisella käskyllä maahan, kun niin tohkeissaan tuijotti agsaesteitä kentän vastapuoleisella laidalla.. Tartteis muute vähä siedätystä...Tai vähä enemmänkin... Maassa kuitenkin pysyi. Isla tuottaa miulle hikikarpaloita otsalle ja sydämen lisälyöntejä joka kerta, vaikkei se ole KOSKAAN lähtenyt hiippailemaan tässä liikkeessä. Ainoastaan muutaman kerran (möllitoko + jotku reenit) se on noussut puoli istuvaan asentoon, ja käynyt takas maahan. Se on kuitenki aina niin hurjannäkönen. Monesti se näyttää siltä et kuikuilee ja havainnoi kauheesti ympäristöä, ja näyttää siltä, et sinkoo hetkenä minä hyvänsä, mutta sillä kuitenkin maha ja jalat tiukasti maassa. Hurjaa. Pumppulaaki on lähellä aina häiriö reenissä. Kotonahan ei tunnetusti ole mitään ongelmaa.

Treenattiin myös ennakointia häivyttävää harjotusta, että "liikkuri" käskytti paikkamakuun alkua, ja hölpötteli tarkotuksella jonninjoutavia, niinkun kokeissakin, koira joutuu odottelee kauan, ja ne minuutit on PITKIÄ. Siispä koira perusasennossa odoteltiin millon liike alkaa. Käskytettii sitte koira maahan ja siinä ooteltii ja sitte pyydettiikii se perusasentoon, eikä jätetty paikallee ja poistuttu paikalta. Tätä muutaman kerran, tekipä hyvää!!! Ja sen jälkeen vielä lyhyt paikkamakuu, osa oli ylemmistä luokista ja meni piiloon, sehän Ipeä kiinnosti, muttei neiti kuitenkaan mitään sen kumempaa keksinyt tehtäväksi. :)

Sitten otettiin luoksetuloa, ensteks iha normaalisti, mutta kaks teki yht aikaa. Sekös Issua kiinnosti. Sehän teki sen mitä eniten pelkäsin... Ei kuunnellu ekaa käskyä, tokalla ampas, mutta katto et perskule, kaveri lähti kans vierest ja lähti kiertää toisen juoksuradalle ja paimennuselkein. Noh, otettiin sitte yks kerrallaa, ja Issun suoritus oli mieletön, yhtään valehtelematta! :o En oo IKINÄ nähny siltä noin nopeeta luoksetuloa, vaikka se on usein melko vauhdikas. Yks ryhmäläine sano et onks tuo ees mahollista. :D Eikä ees törmänny miu jalkaa, mutta sen se teki, et ku oli nii tiivis se perusasento et sit hää pisti tassun miu kengän päälle. :D

Otettiin sit tän kokonaisen liikkeen jälkeen sit tähänki ennakointi huijausta.. :) Just sitä et jätettii koira vaa istumaan ja sitte käytii palkkaa ja uuestaa lähettii matkan päähän, ja sit välillä vapautettii perusasennosta. Hyvää treeniä siihen nähdenkin, että ylemmissäluokissa tulee kuitenkin rivissä istumista. Issun vieressä muutama meni maahan ketjureaktiona, mutta Issu skarppas hienosti ja kesti istumassa, vaikka välillä se olikin hyvin maatatavoittelevaa istumista, aivan kuin maan vetovoima ois vetäny sitä alaspäin ja se koittaa kestää istumassa. LIEVÄ ETUKENO :D !!!

Sitten otettiin seuruuta, niin että reenien vetäjä käskytti. Kaksi teki samaan aikaan. Ja tämä toimi hyvin. Ipe seurasi hyvin, meidän pikku pätkittäin seuruu on tuottanut tulosta sen verran, että edistys on jäänyt hyvin minimaaliseksi. :) Palkkasin Islaa muutaman kerran. Oikean käännöksen jälkeen ja kun liike pysähtyi. Saatiin kehuja siitä, että Isla pitää tosi hyvin kontaktin, ja se ei leviä sivulle se seuruu, vaan se paikka muuttuu ainoastaan hieman "pitkittäin", siis välillä Issu on hieman edellä, välillä jätättää hieman. Täytyy olla nyt huolellinen, että palkka tulee samasta kohtaa, josko se vähän toisi pysyvämpää paikkaa. :) Ja sanoi vielä, että pistäisi sen kyllä innokkuuden piikkiin, että seuruussa Islan paikka vaihtuu noin, kerran se ei leviä sivulle.

Otettiin lopuksi vielä hyppyä, ja sehän menikin yllättävän hiljaa. Ollaan tätä reenattu kotona nyt ahkerammin, viimeeksi eilen illalla idarin kanssa... Isla piippas kerran samal ko hyppäs, ja sit käänty taas hyvin ja pysähty. Sit se taas etujalkoja siirti puol askelta miun suuntaan, ku lähdin kävelemään sen vierelle. Tähänkin saatiin hyvi vinkkejä, joten niitä nyt treenaamaan. Mm, pelkästään seisomisen reeniä häiriössä! Sanoin sitten liikkurille, että taidan jättää Islan kanssa tämän reenin tähän, sillä se oli meille hyvä suoritus. Ja sitten lopuksi kun kaikki olivat ottaneet hypyn, niin nopea kierros vielä yksi hyppy / koira, ja sitä ei ois enää pitäny ottaa, koska siinä Isla haukahti ja käänty kunnon askeleen miun suuntaan. Huoh. Noh, nyt pysyn oikeesti tiukkana, että jos hyppy on hiljanen nii se jää siihen. Tätäkin, kannattaa ottaa meidän vaan yksi suoritus/reenikerta, jottei se pääse sille haukkimistasolle. Jep. Tämmöset reenit tänään. :)

Kovaa vauhtia kohti kesää

"Mä odotellut oon niin monen monta päivää.

Nyt kesäloma on, en tunne surunhäivää.

Sydän sykkimään, ystävää etsimään.

Taas elämältä maistuu tää.

Aaa, kesän lapsi kun oon,

Aaa, villi luonteeni on.

Aaa, kesän lapsi mä oon.

Aaa, poissa huoleni on.

Ja nämä kesäyöt - ei niille ole vertaa.

Ei kiristele vyöt, kun juoksen kohti merta.

Kesämieli on taas ihan vallaton.

Mä rakastua niin nyt haluaisin kaikkiin."

Siinä siis Issukaiselle sopivaa biisiä, kun neiti on niin keskikesällä syntynytkin sopivasti. Juhannus lapsonen. Islan kanssa odottelemme kesälomaa, johon ei enää kovin montaa viikkoa olekaan, ja sepä onkin kovin koiratapahtumatäyteinen. ;)

Olimme eilen treenaamassa Pauliinan ja Kooan kanssa Immolan kentällä tokoa. Minusta on kiva "lähteä" treenaamaan. Siinä on enemmän innostusta ja jännitystä, kuin kotipihalla "kohan vähän jotain" tokossa. Otimme ensin yhdessä paikkamakuun, joka sujuikin hyvin. Islaa ei hetkauttanut kun kovassa tuulessa kaatui mukana ollut hyppyeste koirien takana, ja vaikka Kooa vieressä nousikin hetkeksi seisomaan. Hyvä Ii. :)

Teimme sen jälkeen vuoronperään ALOluokan liikkeet. Pauliina käskytti meille PIIIIITKÄN seuruu pätkän. Palkkailin Issua aina välillä, milloin käännöksestä, milloin pysähtyessä perusasennosta, milloin täykkäristä... Seuruu oli oikeasti mielettömän pitkä, ja siitä propsin Iille, että jaksoi olla innolla mukana, pieniä hairahduksia lukuunottamatta. Jossain kohdissa sen keskittyminen meinasi karata, mutta sitten pieni kehu tiivisti seuruun takaisin. 

Tänään, kun otin kotipihalla seuruuta (kuivattua kalaa palkkana - ISSU LIKES!) niin tein hyvin pientä pätkää, ja palkkasin sitä reiden vierestä oikeasta paikasta ja imuttelin sitä alkuun, jottei tee sen pahetta - edistä. Ja tämä alkoi hieman parantua. Kun sitten palkkasin niinkuin normaalisti, se ei edistänyt läheskään niinkuin ennen. Tätä siis jatkamme.

Sitten tehtiin Pauliinan käskytyksestä luoksetulo. Kerkesin juuri sanoa Pauliinalle, että tsekkaahan, kun Issu tekee niin, että juoksee miu jalkaa päin, mutta huhhei, eipä juossut, vaan suoritti sen mallikkaasti. Hieman jäi kyllä perusasento vajaaksi, muttei tullut silti törmäystä !

Jäävät Ii suoritti kanssa niinkuin se yleensä suorittaa. Se hiipi ehkä puoliaskelta seisomisessa, mutta juuri ennenkuin pysähtyy. Tähän tarvitaan tarkkuutta. Ja maahanmeno on hyvä, mutta siinä tarvitaan hiomista selkeästi, ettei ennakoi perusasentoa. Vaikka olen vapautellut maasta sitä hyvin paljon, niin se siltikin ennakoi. Täytyy miettiä keinoja...

Lopuksi hyppy vielä, joka onkin ollut retuperällä. Vaikka omistankin sen toko hypyn niin miksi se on niin vaikea olevinaan kasata aina ?! Noh, nyt sitten aloitin tämän liikeen alusta. Hyvin se alkoi malttamaan. Issuhan siis hyppää hyvin, kääntyy hyvin, pysähtyy hyvin, mutta kun lähden liikkeelle sitä kohti, se alkaa kääntyä miuta kohti ?! Siispä täytyy siedättää sitä. Pikkuhiljaa. 

Tänään otinkin sitten tätä hyppyä pihalla, ja se alkoi tosi hyvin kestää paikallaan. Palkkasin sitä esteen "tältä" puolen, eli en eden lähtenyt yrittämään sen lähelle vielä. Pikkuhiljaa joka toistolla otin askeleen enemmän kohti esteen "ohikulkua". Hyvin se alkaa pikkuhiljaa tajuta. :) Eikun treeniä vaan. Kuivatun kalan kanssa. :D

Sitten tokojen jälkeen lähdettiin ajelemaan Hossukan kentälle päin, ja siellä käytiin uittamassa koiria. Ne nauttivatkin kovasti siitä. Kävelimme samalla, ihanaa luontopolkua pitkin ja koirat saivat kirmata kilpaa ja kuivuivat samalla. Kyllä oli mukavaa katsella kun Kooa ja Isla painoivat menemään pitkin maita ja mantuja minkä kerkesivät. :) Pitihän Iin olla välillä narttu, ja muistuttaa Kooaa siitä, mutta sitten leikit jatkui taas. :) 

Siinäpä oikeastaan onkin tämän hetkiset kuulumiset. Siispä seuraavia seikkailuja odottelemaan.:) Issukka pääsi tänäänkin uimaan, kultsupoitsu Jedin kanssa tuohon läheiselle lammelle, mutta minusta tuntuu, että jos ei TODELLA lämmintä päivää tule, niin Issu saa nyt hetken odotella, että vedet lämpenee hieman, jottei vaan mitään paleltumista satu millään asteella. Vaikka luulisi, että koira ei mene uimaan, jos on liian kylmää, mutta kun tuo vesipeto on niin kaheli, etten yhtään ihmettelisi vaikka se menisi kylmästä huolimatta!!!

Kiitokset vielä Pauliinalle ja Kooalle seurasta, otetaan uusiksi piakkoin! Ja kiitoksia myös kuvista! :) Ne on ihania! ♥ ♥ ♥ 

Tokoryhmässä ja uusi ulkoasu

Kiitämme Islan kanssa Siljaa kovasti tälläkin kertaa, kun hän on loihtinut meille taas uuden hienon ja toimivan ulkoasun meidän blogiin. :)

Islan kanssa meidän olisi nyt korkea aika ottaa itseämme niskasta kiinni, tai siis lähinnä miun itteäni ja hommata meidän tavoitteelliseen tokoryhmään, jotta tähän hommaan tulisi taas järkeä. Viimeksi kun vuosi sitten olemme Even ryhmässä tokoilleet, tarkan ja osaavan silmän alla. Kävimme sitten Kipan ja Lordin kanssa tsekkaamassa yksi mahdollinen ryhmä tänään. Minä haluan ja kaipaan kisoihin tähtäävää reeniä ja Kipa taas Setälle aivojumppaa, jottei dementia pääse iskemään. ;)

Ryhmässä oli yli 10 koirakkoa, siis todella paljon erirotuisia koiria. :) Aloitimme sillä, että rivissä oltiin kaikki ja luoksepäästävyys oli ensimmäisenä. Islan kanssa oltiin juuri tuon rivin viimeisessä päässä, joten sain siinä vähän aikaa huoletta temputtaa Issua. Noh Issun vuoron tultua neitokainen oli niin nakki hurmoksessa, että se pysyi vierellä aivan paikallaan, nuuhkaisi liikkurin kättä ja tapitti miuta silmiin. Tätä se ei ole vielä koskaan tehnyt. Se oli siis elämänsä ensimmäistä kertaa hyppäämättä tervehtiän syliin tai käymättä sen eteen maahan. JES! Täytyi tällä kertaa tsekata onko miulla oma koira siinä. :D

Seuraavana sitten teimme seuruuta, niin, että olikin vasemmalle ja oikealle askellusta, sekä taaksepäin. Mutta nämä tehtiin yksittäin, eikä keskellä seuruuta. Nämä Islalta onnistui nakin varjolla hyvin. Se hienosti keskittyi ja kuunteli, sekä tajusi nopeasti mitä piti tehdä, sillä eihän tätäkään oltu juuri aiemmin tehty. Typyssä on potentiaalia, kun vielä ohjaajassa olisi älliä ja viitseliäisyyttä vieläkin enemmän. :D

Sen jälkeen teimme idaria, joka olikin meille myös "uusi" tuttavuus. Tätä olen kyllä monta kertaa meinannut tehdä kotona, mutta en ole muistanut juuri silloin kun on alkanut treenaamaan. Tästä lähin se kuuluu ajoittain mukaan reeneihin. ;) Ekana oli neliön toisella sivulla seisominen. Neiti hiipi askeleen ja kun lähdin liikkeelle se kääntyi aavistuksen vinoon, mutta pysyi paikallaan. Lähti hyvin jatkamaan matkaa. Sitten seuraavalla sivulla oli istuminen, jota emme ole reenanneet ollenkaan, ja siinä tuplakäskyllä istumaan, mutta olen tyytyväinen tosiaan harjoittelun puuttellisuuteen nähden. :D Ja viimeisenä sitten maahan meno. Se oli perfect, jos niin voi sanoa. Puotti hyvin ja ei liikkunut lainkaan. :) Kokonaisuutena kaiken kaikkiaan hyvä suoritus ensikertalaisille. :)

Sitten viimeisenä liikkeenä oli paikkamakuu. Tämä oli Islamainen suoritus. Maassa pysyi ongelmitta, mutta kuikuilee välillä  ja pää pysyy ylhäällä. Kerran vaihtoi kankulta toiselle. Kokeilin sitten, että n. puolentoista minuutin jälkeen kävin kiertämässä Islan ja palasin takaisin sinne matkan päähän, ja odotin ajan loppuun. Hyvin Isla kesti tämän häiriön. Se katsoi mihin oon menossa, mutta vain pää kääntyi. :)

Nähtiin myös Pauliinaa, ja sovittiin myös, että perjantaina kun miulla on vapaapäivä niin ollaan sitten menossa treenaamaan Pauliinan ja Kooan kanssa tokoa. :) Jep jep!

Vapiskaa, VESIPETO on irti !!!

Jihuu, Issukka repesi liitoksistaan, kun eilen lauantaina otimme pallon ja kameran mukaamme, ja suuntasimme lammelle, johon Isla pääsi pulahtamaan tämän kevään ensimmäisen kerran. Oli ihanan lämmin päivä. Isla ihan tärisi kun odotti lupaa juosta vanhaan tuttuun uimapaikkaan. Heitin Issulle pallon ja huimapää riensi suoraan hakemaan sen. Vitsi tää kaveri ui hemmetin kovaa. Eikä se tarvitse palloa mennäkseen veteen. Eilenkin se uiskenteli itsekseen ympyrää kun ei kukaan kerennyt sille palloa heittämään.

Ystävämme Lordi setä, tyytyi tavalliseen tapaansa kahlailemaan rantaviivalla. :D Mutta hauskaa näytti olevan. Issukka ui tuolla taustalla. :D

Välillä vedettiin Setsun kanssa keppiä ja sitten singottiin taas uimaan. Isla oli niin täpinöissään, että lopulta oli pakko komentaa se pois vedestä ja rauhoittaa tilannetta, sekä jatkaa matkaa kotiinpäin, kun likka alkoi käydä niin kierroksilla. En varmaan ikinä oo vielä nähny että se ois noin yli vetänyt milloinkaan. Se ei tiennyt mihin olisi singonnut, se loikki ympäriinsä ja melkein pukitteli. Se laukkaili, spurttaili, kävi uimassa, juoksi ympyrää ja heitteli kirjaimellisesti keppejä ilmaan. Heh. :D Pikkanen sekosi. Noh, neiti on ihan in love toho uimiseen. :)

Laitetaan nyt tääkin tähän, kerran on räpsästy. :)

Laitetaanpa loppuun nyt vielä Suomi hehkutus, kun kisastudiota on pidetty ahkerasti pystyssä, tänäKIN vuonna. Issu raasu vaan välillä miun meuhkaamisen takia "paineistuu" tai en keksi sille sopivaa sanaa, mutta aistii miun hermostuksen ja eläytymisen peliin, ja sen vuoksi välillä luikkii pitkin seinän vieruksia taikka hyppää sohvalle "tekemään sovintoa" = mielistelemään... Eihän raukka tiedä mitä tapahtuu. Onneksi nyt se on alkanut hakeutua omaan rauhaan omalle pedilleen makkariin, joten eiköhän tästäkin MM-huumasta hengissä selvitä. :)

Kaiken lisäks pitää tämmöstä pitää.

Tänään käytiin mökillä ja siellä neiti sai irrotella ihan urakalla höyryjään, kun lääniä riittää, samoin pallon sekä fresbeen heittäjää.. Kyllä oli kiva loma lopetus ja huomenna emäntä palaa lomalta sorvin ääreen, odottelemaan seuraavaa lomaa ja seuraavia kommelluksia. ;)

LOPUKSI ISSU HALUAA ONNITELLA 

MAAILMAN PARASTA ÄITIÄ

STORY GOES WHO'S THAT GIRL

"KIRA":aa

ÄITIENPÄIVÄNÄ!!!  ♥ ♥ ♥

Pikatokot pihalla

Joopajoo, meidän ongelmaksi on nyt yleisesti muodostunut Islan haukkuminen. Agilityn aloituksen jälkeen se on lisääntynyt hurjasti, ja sen myötä yhdistynyt myös tokotteluun. Sain kivasti vinkkejä, niin Suskulta kuin Eveltäkin, ja niitä on nyt alettu noudattamaan. Agilityyn olemme jo kehitelleet omat metodimme, ja niitä alamme parhaamme mukaan toteuttaa, kunhan tämä pirun juoksutauko vaan loppuisi. Islahan pentuna haukkui häiritsevän paljon, ja sen sain kuin sainkin karsittua kokonaan pois. Nykyisin Isla on haukkunut vain käskystä, mutta nyt se on muodostunut neitosen "omaksi kivaksi" mm. agsassa ja tokossa. Kun Issu ns. kuumuu yli, se alkaa hyvin herkästi haukkua. Myös silloin, kun Issulla on "tylsää" esim, seuruussa, se alkaa haukahdella. Tämä jos mikä on hyyyvin ärsyttävää.

Niinpä voi ilokseni kertoa, että tämän päivän kotitokoilu pihalla, oli hiljainen !!!! Isla haukasti liikkeiden välissä muutaman kerran, mutta en laske sitä mukaan. :D Neiti suoritti luoksetuloT (kolme krt) hyvin vauhdikkaasti, ja perusasento oli hyvä, mutta edelleen se ongelma, että kopsahtaa välillä miun jalkaan..  Aluksi siis otimme alkuhöyryjä pois tuolla vähän vauhdikkaammalla liikkeellä. Otin myös jäävät, ja seisomaan jäädessä netokainen jäi yhdellä kerralla hieman vinoon, mutta muuten ihan ok! Maahan meni räväkästi, ja jäi suoraan. Hyvä! Seuruuta tein aluksi pidemmän pätkän, ja välillä irtosi jokseenkin paljon suoralla pätkällä, sen jälkeen aloin tehdä käännöksiä paljon, etenkin oikealle, ja täykkäreitä, johan alkoi tiivistymään. :) Sitten otin pieniä seuruu pätkiä ja nopeita palkkauksia. Otin myös niin, että saatoin käskeä sen kesken seuruun maahan, ja siitä jatkoin itse matkaa, ja pyysin sivulle takaisin, nämä onnistuivat tosi kivasti ja toi taas virettä mukaan. Lopuksi otin nopeita maahan menoja nami palkalla. Issu oli nopeee. :)

Isla isolla kivellä.

Ii on ollu tooosi raivostuttavan äärirajoilla, se on juoksujensa takia ollut TODELLA huomion kipee, ja vaikka tekis sen kanssa mitä, mikään ei ole tarpeeksi... Kai se on niin miehen kipeeki. Loppuis äkkiä nää juoksut, tai tuun hulluks YLIaktiivisen koirulin kanssa. Huhhei. :D

Kielen pituudesta päätellen, vauhti on ollut sopivaa.

Lopuksi sanottakoon, että olen ilmonnut Issun muutamaan näyttelyyn kesäkuussa, ja lisäksi olemme varasijalla yhteen tokokokeeseen, toivottavasti pääsemme kisaamaan. Suunnitelmissa olisi ilmoittaa toiseenkin tokokokeeseen, joten pidetään peukkuja, että pääsemme vielä sinnekkin höntsäämään. :)

Kevättä rinnassa

On näköjään Islallakin. Nyt on pakko päivittää, että on tapahtunut IIIISO HARPPAUS. Kyllä lauantai makkara ja tauko tekevät ihmeitä.

Päätin lomani kunniaksi kaivaa noutokapulan jälleen esille, ja mietin kuumeisesti miten reenin aloitan. Päätin aloittaa ihan perusjutusta, että kapula on Issun nenän edessä ja siitä sitten saa palkan, kun on suunsa sen ympärille laittanut. Se tiesi hyvin mitä piti tehdä ja nämä suoritukset onnistuivatkin hyvin. Sitten päätin, että lopetan siihen, jottei Isla kerkeä TAAS kyllästyä siihen. Noh nousin jo itsekin lattialta ylös, kunnes jostain mielenjohteesta päätin vähän leikittää Islaa sillä kapulalla (heh, kaikki keinot on sallitu tässä liikkeessä meillä... :D) ja sitten heitin kapulan ihan pienen matkan päähän. Katsoin mitä se tekee, ja kun sanoin Hae, Isla ampaisi kapulan luo. Tässä vaiheessa en varmaan hengittänyt yhtään. Se nosti kapulan ja toi sen miun eteen. Siinä vaiheessa Isla sai jättipalkan ja kehut. Se jäi vaatimaan lisää, joten laitoin kapulan vielä kerran maahan, ja se nosti sen uudestaan. Jälleen iso palkka ja hirrrrmuiset kehut. Pakko se oli kamera kaivaa ja todistaa tää hetki. Sitten lopettettiin tältä erää reenit. Mutta vähän tuli hieno fiilis, kun ollaan oltu kuin täi tervassa tuon noudon kanssa. Se ei ole liikahtanut yhtään eteenpäin, päinvastoin..

Tässä parin sekunnin todistusaineisto. :)