Kovaa vauhtia kohti kesää

"Mä odotellut oon niin monen monta päivää.

Nyt kesäloma on, en tunne surunhäivää.

Sydän sykkimään, ystävää etsimään.

Taas elämältä maistuu tää.

Aaa, kesän lapsi kun oon,

Aaa, villi luonteeni on.

Aaa, kesän lapsi mä oon.

Aaa, poissa huoleni on.

Ja nämä kesäyöt - ei niille ole vertaa.

Ei kiristele vyöt, kun juoksen kohti merta.

Kesämieli on taas ihan vallaton.

Mä rakastua niin nyt haluaisin kaikkiin."

Siinä siis Issukaiselle sopivaa biisiä, kun neiti on niin keskikesällä syntynytkin sopivasti. Juhannus lapsonen. Islan kanssa odottelemme kesälomaa, johon ei enää kovin montaa viikkoa olekaan, ja sepä onkin kovin koiratapahtumatäyteinen. ;)

Olimme eilen treenaamassa Pauliinan ja Kooan kanssa Immolan kentällä tokoa. Minusta on kiva "lähteä" treenaamaan. Siinä on enemmän innostusta ja jännitystä, kuin kotipihalla "kohan vähän jotain" tokossa. Otimme ensin yhdessä paikkamakuun, joka sujuikin hyvin. Islaa ei hetkauttanut kun kovassa tuulessa kaatui mukana ollut hyppyeste koirien takana, ja vaikka Kooa vieressä nousikin hetkeksi seisomaan. Hyvä Ii. :)

Teimme sen jälkeen vuoronperään ALOluokan liikkeet. Pauliina käskytti meille PIIIIITKÄN seuruu pätkän. Palkkailin Issua aina välillä, milloin käännöksestä, milloin pysähtyessä perusasennosta, milloin täykkäristä... Seuruu oli oikeasti mielettömän pitkä, ja siitä propsin Iille, että jaksoi olla innolla mukana, pieniä hairahduksia lukuunottamatta. Jossain kohdissa sen keskittyminen meinasi karata, mutta sitten pieni kehu tiivisti seuruun takaisin. 

Tänään, kun otin kotipihalla seuruuta (kuivattua kalaa palkkana - ISSU LIKES!) niin tein hyvin pientä pätkää, ja palkkasin sitä reiden vierestä oikeasta paikasta ja imuttelin sitä alkuun, jottei tee sen pahetta - edistä. Ja tämä alkoi hieman parantua. Kun sitten palkkasin niinkuin normaalisti, se ei edistänyt läheskään niinkuin ennen. Tätä siis jatkamme.

Sitten tehtiin Pauliinan käskytyksestä luoksetulo. Kerkesin juuri sanoa Pauliinalle, että tsekkaahan, kun Issu tekee niin, että juoksee miu jalkaa päin, mutta huhhei, eipä juossut, vaan suoritti sen mallikkaasti. Hieman jäi kyllä perusasento vajaaksi, muttei tullut silti törmäystä !

Jäävät Ii suoritti kanssa niinkuin se yleensä suorittaa. Se hiipi ehkä puoliaskelta seisomisessa, mutta juuri ennenkuin pysähtyy. Tähän tarvitaan tarkkuutta. Ja maahanmeno on hyvä, mutta siinä tarvitaan hiomista selkeästi, ettei ennakoi perusasentoa. Vaikka olen vapautellut maasta sitä hyvin paljon, niin se siltikin ennakoi. Täytyy miettiä keinoja...

Lopuksi hyppy vielä, joka onkin ollut retuperällä. Vaikka omistankin sen toko hypyn niin miksi se on niin vaikea olevinaan kasata aina ?! Noh, nyt sitten aloitin tämän liikeen alusta. Hyvin se alkoi malttamaan. Issuhan siis hyppää hyvin, kääntyy hyvin, pysähtyy hyvin, mutta kun lähden liikkeelle sitä kohti, se alkaa kääntyä miuta kohti ?! Siispä täytyy siedättää sitä. Pikkuhiljaa. 

Tänään otinkin sitten tätä hyppyä pihalla, ja se alkoi tosi hyvin kestää paikallaan. Palkkasin sitä esteen "tältä" puolen, eli en eden lähtenyt yrittämään sen lähelle vielä. Pikkuhiljaa joka toistolla otin askeleen enemmän kohti esteen "ohikulkua". Hyvin se alkaa pikkuhiljaa tajuta. :) Eikun treeniä vaan. Kuivatun kalan kanssa. :D

Sitten tokojen jälkeen lähdettiin ajelemaan Hossukan kentälle päin, ja siellä käytiin uittamassa koiria. Ne nauttivatkin kovasti siitä. Kävelimme samalla, ihanaa luontopolkua pitkin ja koirat saivat kirmata kilpaa ja kuivuivat samalla. Kyllä oli mukavaa katsella kun Kooa ja Isla painoivat menemään pitkin maita ja mantuja minkä kerkesivät. :) Pitihän Iin olla välillä narttu, ja muistuttaa Kooaa siitä, mutta sitten leikit jatkui taas. :) 

Siinäpä oikeastaan onkin tämän hetkiset kuulumiset. Siispä seuraavia seikkailuja odottelemaan.:) Issukka pääsi tänäänkin uimaan, kultsupoitsu Jedin kanssa tuohon läheiselle lammelle, mutta minusta tuntuu, että jos ei TODELLA lämmintä päivää tule, niin Issu saa nyt hetken odotella, että vedet lämpenee hieman, jottei vaan mitään paleltumista satu millään asteella. Vaikka luulisi, että koira ei mene uimaan, jos on liian kylmää, mutta kun tuo vesipeto on niin kaheli, etten yhtään ihmettelisi vaikka se menisi kylmästä huolimatta!!!

Kiitokset vielä Pauliinalle ja Kooalle seurasta, otetaan uusiksi piakkoin! Ja kiitoksia myös kuvista! :) Ne on ihania! ♥ ♥ ♥