CASE KIMPANEN
Ilmoittauduttiin maaliskuun puolen välin tienoilla Amazemen tokopäivään, ja sen innoittamana aloin puntaroida muutamia tämän hetkeisiä haasteita, joita tulee mieleen, mitä Kimpasen Hilppaan tulee...
Kuvat on kyllä erittäinkin huonolaatuisia... :/
Haaste nro 1.
Tässä on meidän ensimmäinen tämänhetkinen haaste kuvan muodossa... Perusasento- ja sitä myöden myös seuruu on liian tiivis. Vaikka kuinka palkkailee oikealla kädellä, niin meidän Hilla on sekä perusasennossa, että seuruussa kirsu ulospäin (se on muuten ollut aivan alusta asti). Se melkeen kuin nojaisi miuhun. Tai, sitten se alkaa edistää ja poikittautuu miun eteen -> selkeä seuraus oikeella kädellä palkkailusta... Etutassuilla alkaa bloggailla miun jalkoja.. (vkl voisin kuvailla videopätkää tästä)
Haaste nro 2.
Noutokapulaan ollaan myös "vähän siinä sivussa" tutustuttu. Aiemmin oli ohuempi kapula, mutta sen kanssa se mömpläili suullaan enemmän. Kokeiltiin hieman isompaa ja se mömpläys jäi.
Haaste nro 2. Kapulan pito + luovutus. Se nostaa kapulan maasta ylös, mutta pudottaa heti, jos ei palkkaa tule pudottaa, nostaa uudestaan, pudottaa...
Sehän onnistuu niin, että jos "heitän" kapulaa vähän matkan päähän, se hakee sen hyvin ja tuo pudottamatta eteen, mutta pudottaa siihen. Tätä kirjoitellessa tuli mieleen, että ehkäpä alan kokeilla takaperinketjutusta uudestaan... Mutta haasteena siis noutoon liittyen se luovutus, ja paikallaan ollessa kapulan pito. Jos Hilla on miun edessä ja tarjoon sille kapulaa, se alkaa herkästi vetämään miun kanssa sitä...
Lähinnä miun ei ollu tarkoitus alkaa tuota noutoa edes sen kummemmin tehdä. Tarkoitus oli vain naksutella kapulalle, että siitä tulisi kiva juttu... Mutta siitä se ajatus sitten lähti. Hurjan loikan on Hilla kuitenkin tuossakin ottanut. Pätevä pieni sinikettu <3 !!
Hilla on myös alkanut tehdä suoria maahan menoja perusasennosta, nyt harjoittelemme siitä sivulle nousua.
On myös paikallaan makuuta hyvin hyvin häiriöttä ja hyvin hyvin pienin hetkin kotosalla harjoitellut. Usein ennen iltaruokaansa.
Olisi myös tarkoitus tässä alkaa hieman alustella liikkeestä maahanmenoa, koska maahanmeno on Hillalla melko vahva.. Haastettakoon junnu ja ohjaaja... ;D
Kuten jo aiemmin olen todennut, että etenemme hitaasti, mutta "varmasti". Minulla itselläni ei ole kiire Hillan kanssa mihinkään. Islan kanssa mentiin sellaista haipakkaa, että keltanokka ohjuri-kartturi oli kyllä usein niin kuutamolla.. Kylläpä niitä sitten on korjailtukin, niitä nopean etenemisen aikaansaannoksia.. :D
Kimpaselle annoin aikaa olla lapsi - jota se on vieläkin, babyface, luonteeltaankin on pieni sininen vielä niin villilapsi... ( btw: heh ei myöskään juokse - ei...)
Issu höntsäili oman noutotreeninsä metskun kanssa. Kyllä oli vaikeaa odotella omaa vuoroaan tämän pikkumustan...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti