Mitäs meille..

Koira tulee illalla kotiin.
Kun se kiertyy paikalleen
ja nukahtaa,
alkaa sen sydänlämpö levitä huoneisiin. ♥
- Risto Rasa 1971

Tässä tämän viikon alkupuolella matkailtiin Ranchille Maisa-siskon ja Kira-äipän luokse. :) Kiitosta taas Niinalle, kun saatiin visiteerata!!

Isla neitonen pääsi käymään tallilla mukana, kun ratsastelin Niinan vuokrahevosella. Hyvin Isla siellä käyttäytyi, vaikka herra hevonen saattoikin hitusen jännittää. Maisalla ja Islalla tuli hieman pieni välikohtaus keskellä kenttää, kun leikin lopuksi paloi pinna. Nopeasti tilanne oli kuitenkin ohi, eikä sen jälkeen mitään enää ollutkaan koko reissun aikana. Harvinaista on, että nuo ottaa yhteen, koska Maisakaneli on selkeästi persoona, jonka slogani on: "Eiku mä haluun vaa maailman rauhaa ja oikeutta eläimille...!" ;D

Isla ja Maisa.

Keskiviikkona käytiin Jokimaalla treenailemassa Niina ja Maisa&Kira, Heidi ja Marneus, Maikku ja Karkki&sheltit.
Islan kanssa päätin treenata niitä liikkeitä, mitkä sillä on vahvimpia, oltiinhan kuitenkin täysin uudessa treenipaikassa, ja täysin uusien treenikavereiden kanssa.
Otimme siis ihan aluksi Avoluokan paikkamakuun varsin kovassa häiriössä (sillä aikaisemmin emme ole treenanneet lainkaan tällä tavoin). Heidi heitteli leluja ja huuteli tule käskyä ja vingutteli vinkulelua. Ensimmäisen kerran Isla kesti reilu kaksi minuuttia jonka jälkeen nousi ja liikkui eteenpäin. Kävin laittamassa takaisin maahan ja menin takaisin piiloon. Sen jälkeen taisi odotella niin kauan, että tultiin koirien luo. Hyvä suoritus siis meille. ;) Päätin ottaa Islan kanssa toisenkin "ryhmän" kanssa samanlaisen paikkamakuun, sillä meillä oli koiria sen verran, että tehtiin paikkamakuu kahdessa erässä. Tällä kertaa Isla kesti hyvin sen häiriön. Vahvistin välillä, huutelemalla "hyvä paikka".. Lisäksi oli hyvä, ettei häiriö varsinaisesti kohdistunut Islaan, jotta se hoksaisi tehtävän idean. Toinen makuu siis erittäinkin hyvä. :) Perusasentoon tulo otettiin vuorotellen, ja se oli hyvä juttu. Isla ponkaisi kyllä hyvin Islamaisesti ylös. :) Maahanmeno oli tahmeampaa... Molemmilla kerroilla vasta toisella käskyllä maahan.

Maikku liikkuroi meille lyhyehkön seuruu pätkän: Aika perus Islan seuruuta. Se oli sellasta perus haahuumista, mutta miksikäs se ois muuttunut treenaamatta ????? :D Perusasennot oli hyviä aina pysähtyessä, jäi suoraan istumaan. :)

Lisäksi otettiin jäävät: Joissa maahan meno oli hyvä, ei niin räväkkä kuin Islan paras voisi olla, mutta tyytyväinen kuitenkin siihen.
Seisomaan jäämisessä ekalla kerralla miun mennessä koiran taakse se kääntyi hiukan. Otettiin uudestaan niin, että Maikku vei namilätkän Islan eteen ja kun kävelin Islan taakse, se tuijotti namia ja pysyi paikallaan. Vapautus siitä sitten lätkälle. Tää oli fiksu vinkki ;D !

Luoksetulo: otettiin takapalkalla, ja pysähdyksestä vapautus. Ihan ok. Ekalla kerralla hiippasi askeleita, mutta tokalla kerralla terävämpi.

Pimeän tullessa päätin jättää tähän. Tää riitti meille. Mutta siinä lopuksi sitten hiukan otettiin itekseen kuka mitäkin, ja siinä otin rauhalliset kaukkarit, niin, että miun ja Issun välissä ei ollut paljon yhtään matkaa. Ihan ok.

Issu sai Lahden tuliaisina ihanan uuden pedin. Jätti tyynyn, mihin pienen pieni paimennin mahtuisi kolme kertaa ainakin. :D Varsinkin kun säästää aina niin kovin tilaa ja käpertyy hyyyyyyvin pieneksi keräksi. ♥ Tyynyn kulmassa lukee VAHDIN PAIKKA.

Käytiin eilen Islan kanssa myöskin pitkästä pitkästä aikaa junailemassa ihan taas urakalla, kun matkustettiin ensin lahteen, pikkuveikan jääkiekkopeliä katselemaan ja siitä sitten vielä vähän matkaa eteenpäin. :D Issu käyttäytyi varsin mallikkaasti, mutta miksipä ei, kun junat tulivat sille vauvana hyvinkin tutuiksi.. :)

Nyt odotellaan, että turkki kasvaisi, ja parin viikon päästä käänetään nokka kohti Jyväskylän KV näytelmiä. :) Haetaan vauhtia ja tatsia messaria varten. Onpa mukavaa lähteä pitkästa aikaa pyörähtämässä kehässä. :)