Still alive

If tomorrow never comes
Will she know how much I loved her
Did I try in every way to show her every day
That she's my only one
And if my time on earth were through
And she must face this world without me
Is the love I gave her in the past
Gonna be enough to last
If tomorrow never comes ♥

Jepsulleen. Blogin hiljaiselosta huolimatta ollaan hengissä edelleen! :) Mitään maatamullistavaa ei kesänlopun aikana ole tapahtunut, joten en ole sen vuoksi myöskään mitään tänne kirjoitellut.

Issunen pääsi kuninkuusraveihin Tampereelle mukaan. Extempore reissu sinne heittettiin, ja koko viikonloppu kuumassa säässä Tampereella viihdyttiin. Parikymmen tuhantisen ihmisjoukon tohinassa Issunen pärjäsi loistavasti. Sillä oli mukana toki cooleri loimi, häkkituuletin ja neitoselle niin tärkeä kevythäkki, jossa kaveri vailla huolen häivää veti tirsoja. Koiralla oli viileä olla, eikä stressiä näyttänyt olevan. Muutakuin lauantaina ihmisjoukossa ensimmäistä kertaa käveltäessä. Nopeasti Isla tajusi, että on helpompi, kun kävelee miun lähellä.. :) Yövyttiin sukulaisten kotipaikalla maalaisidyllissä. :) Issukka oli kyllä niin poikki tuon reissun jälkeen kun illat pitkälle juoksenteli maalla pitkin peltoja ja pihoja ja päivät oli raveissa ihmisjoukossa.

Minulla oli sellaiset työvuorot puolentoista viikon sairasloman jälkeen ennen raveja, että olin paljon kotona Islan kanssa, eikä sen tarvinnut juurikaan olla yksin. Sitten kun palasin töihin, Ipe keksi vähän protestia ja oli porsastellut ihan urakalla kolmena miun työpäivänä. Olin jo niin raivon partaalla, että olin lähes valmis myymään koko koiran ja antamaan pokaalit kaupan päälle. ;) Jep, niin raivostuttava pikku porsas se osasi olla. Issu joutui siis jääkaudelle kolmen pöllöily päivän jälkeen ja se auttoi. Issu ei päässyt mm. makkariin nukkumaan yöllä, koska rajasin sen portilla. Sillä ei ollut asiaa olkkariin kun vaan miun luvalla, jos itse olin siellä, ja lisäksi kaikkea muuta pientä sääntöä ilmaantui arkeen. Se vaati n. puolitoista vuorokautta ja koira ei enää sikaillut. Se selkeästi protestoi miun töihin lähtöä ja muutenkin kenties luuli olevansa askelta ylempänä ko mie laumassa. Se on niin dominoiva narttu, että kai se myös osaltaan testasi mitä tapahtuu. Onneksi sillä on tarpeeksi tietynlaista herkkyyttä, että riitti lyhyehkö jääkausi, joka kaikenkaikkiaan kesti noin 4päivää. Nyt se onkin ollut ihan normaali jälleen. Hyvä niin.

Meillä alkaakin jännitys olla korkealla, kun Issunen pääsee luonnetestiin lauantaina Tuusulaan. HUI!!! Sain heinäkuun lopulla sen ilmoitettua, joten nyt jännäillään mitä tapahtuu. Kirjoittelen siitä sitten luonnetestin jälkeen. Toivotaan parasta, pelätään pahinta. Nyt siis jännäillään saako keittää valioitumis kahvit vaiko ei...

Tokon saralla on ollut hiljaisempaa. Ei olla paljon siihen panostettu. Ajattelin, että käydään nyt se luonnetesti ja sen jälkeen jatketaan harjoituksia tokon parissa. Jotain pientä pintaraapaisua ollaan rötvätty, esim. i-m-i vaihtoja ennen ruokaa, luoksetulon pysäytystä sekä seuruupätkiä lenkillä. Meillä ei oo nii paniikkia nyt sen tokon suhteen, mennään mielummin hissukseen ja niin, että se oikeasti osaa. ;)



I ♥ furminator

Kuten kuvasta näkyy, näyttelyrintamalla tulee syksyn mittaan olemaan hiljaista. Issukka kerittiin :D ravien aikana, lauantai-iltana. Josko sitten vaikkapa Jyväskylään marraskuun lopulla pääsisi käymään, jotta olisi vähän taas tuntumaa ennen messaria - sinnehän on tapahtuman vuoksi mentävä, koiran kanssa. ;)