Parkkis treenii med Setukka

Joopajoo, ensimmäistä kertaa tuli tehtyä sellainen tuumasta toimeen jutska, että vartavasten mentiin Joutsenon Bulverdille kaupan parkkipaikalle treenaamaan tokoa. Aina ollaan vaan ajateltu, että olisi aika siirtyä häiriön alle. Ja tänään tää tuntui olevan hyvä ratkaisu. Isla oli siinä uudessa ympäristössä hyvin paljon kuuliaisemman tuntuinen. Se joutui niin sanotusti keskittymään miuhun enemmän, kuin kotona. Ja vielä, kun Lordi oli Kipan kanssa mukana, ja ne treenasivat samaan aikaan. Olin niin onnellinen tänään Islan suorituksiin. <3

Paikkamakuu; Vähän enemmän kun 2min.; Hieno! Vähän kääntyili pää, ja joutui tarkkaavaisesti tölläilemään suuntaan jos toiseen, mutta kertaakaan ei näyttänyt siltä, että lähtee. Lopulta jopa pää painui maahan asti, ja ei häirinnyt autot, eivätkä ohi kulkevat ihmisjoukot. JES!

Luoksetulo; Tässä näki sen, kun on treenattu lähes aina pitkällä matkalla, joten nyt Islalla oli niin kiire, että törmäsi miuhun. Otin yli lyhyen matkan ja se oli parempi. Otin lenkillä yhden luoksetulon tossa illemmalla, ja neiti teki jotain ihan outoa; tuli eteen istumaan ja siitä sitten käskytin sivulle. Se teki sen vielä ihan omasta mielestään ?!!? WTF?!!? :DD

Seuruu; Islahan seurasi. Se hakeutui itse seuruuseen, joten pitihän sitä sitten ottaa pienet sessiot. Se ekassa kerrassa edisti, mutta se vire!!!! <3 Keskeytin, palkkasin sen lumikökkäreellä lumivallille (jättikokoiselle) ja sekös oli motivaattoreista parhain Ipsulle. Korjaantui hieman paremmaksi, kun otin yhden kökkäreen ns. takapalkaksi, joten Ipa haki paikkaansa paremmin. Käännökset oli ihan ok. Kaiken kaikkiaan tänään jäi NIIN hyvä maku suuhun. Nyt viikonloppu ilman treeniä, ja katsellaan ensiviikon vapaapäivillä (joita onkin siunaantunut 4kpl peräkkäin) mitä Ips miettii päässään "tauolla". :)

Miulla oli mielessä tänään lähinnä tuo paikkamakuu häiriön alla, kun uskallan väittää sen olevan Islalle hieman liian "lälly" tehtävä kotirauhassa. Ollaan jopa otettu niin että oon hävinny näkyvistäkin välillä. Mutta häiriö treeni tässä vaiheessa tärkeämpää! Kerran tuo neiti oli niin kuulolla tuolla, että pitää käydä useammin reenailemassa tommoisissa paikoissa, ja niin, että on sitten päässä ihan selkeä treenilista, mitä tekee ja miten, jotta tulee ns. tarpeellista ja tavoitteellista juttua. ;) Nyt myö Islan kanssa koitetaan oikeesti parantaa tavat, josko sitä joskus pääsisi kisat starttaamaan!

"When I grow up, I wanna be famous, I wanna be a star, I wanna be in movies

When I grow up, I wanna see the world, drive nice cars, I wanna have groupies

When I grow up, be on tv, people know me, be on magazines

When I grow up, fresh and clean, number one chick when I step out on the scene"

Kotitokoo

Ollaan nyt koitettu määrätietoisesti reenata seuruuta kuntoon erinäisillä harjoituksilla melkein viikon verran. Ei ihan joka päivä, mutta melkein. Olen koittanut pitää reenit lyhytkestoisina ja itse liikkeen epämääräisen kestoisena. Olen koittanut itse pitää sen niin hauskana kuin suinkin. Palkannut ainoastaan lelulla, mikä toimii, ja pitää Islalla vireen parempana kuin nami. Olen tehnyt reeniä perusasennosta lähtien, lennosta lähtien ja niin että jätän Islan joko istumaan, maahan tai seisomaan ja lähden itse kävelemään, ja kutsun sen sivulle, pari seuruuaskelta ja palkka. Nämä onnistuvat jo suhteellisen hyvin, vaan en tiedä mikä tässä mättää. Heti jos ottaa käännöstä mukaan, se rupeaa irtoamaan, heti jos lisään vauhtia se alkaa poikittaa. Tosin poikittamisen suhteen ollaan päästy eteenpäin, koska keksin että kun lelu on kainalossa se rupeaa vasta poikittaa jos vielä lisään vauhtia, sille kai tulee tunne, että täytyy kisata miun kanssa. Päätin kokeilla lähinnä poikittamisen vuoksi takapalkkaa, ja meno rauhoittui ihan hyvin, poikittaminen jäi, vaikka vauhtia hieman hiipimisestä lisäsi.

En tajua miten koskaan tullaan saamaan seuruu kisakuntoon asti. :( Tai edes sinnepäin. ?!?!?!?!?!

Vahti.

Käännökset ovat nyt se ongelma, sekä ylipäänsä se paikan pysyminen, ettei se hiissaisi koko ajan. Ärsyttää myös jos kokeilee hieman pidempää pätkää, niin se rupeaa höösäämään jo jotain muuta. HUOH ja PUUH. Pelkään että oon jo paineistanu Islaa liikaa sen liikkeen suhteen, koska se on AINA ollut meille se tuskien taival. Jos en vielä ole paineistanut niin pelkään, että niin tulee pian käymään tällä menolla. Isla aistii miun turhautumisen, jos se ei onnistu niinkuin olisin halunnut. :/

On se vaan niin fiksu ja filmaattinen.

Tänään kuitenkin kun treenattiin myös luoksetuoloa, se oli oikein hieno, "seuruusta" seis, oli ok, hiipi yhden askeleen. Ja maahan meno seuruusta oli napakka ja Islamainen. Paikkamakuussa ei ongelmaa yksin ollessa ainakaan, ja vaikka naapuri lähti potkukelkalla kauppaan. Hyvä Ipsutipsu.

Mie tahon sen seuruun kuntoon, että voi muita liikkeitä alkaa reenata todenteolla.

Jatkoryhmä agsaa

Maanantaina päästiin viikon tauon jälkeen "hallille" agsan pariin. Isla jo tien päässä rupesi piippaamaan kauheesti, kun tiesi mihin mennään. Meillä olikin sitten taas hyvin jaot, kun pieniä ja isoja oli suunnilleen samanverran.

Rakkaus.

Isla sai tällä kertaa kunnian aloittaa isojen tehtävän; helikopteriharjoituksen. Isla oikein tärisi, kun se niin kovin halusi radalle. Tarkoituksenahan tässä harjoituksessa oli harjoitella sylkkäreitä oikein olan takaa. :D Islahan näytti lähes täydelliset sylkkärit alkeisryhmän ratatreenissä, mutta nyt oli miulla hakusessa rentous tuosta touhusta, olin kuin robotti. Isla taas oli virtaa täynnä niin kovin, että jäi vaan pyörimään. Sitten tuli miulle hätä ja läskiksihän se sitten meni. Onneksi pystyttiin tekemään se muutamaan kertaan, ja kerta kerralta se parani hieman.

Isla ui lumessa.

Niin sanotusti meidän molemmilla puolilla oli neljä perus hyppyä  suorassa linjassa, ja hyppyjen päässä oli putki kaarella. Tarkoitus oli ohjata koira jokatoiselle hypylle, sylkkärillä. Ja hyppyjen jälkeen putkeen ja takaisin päin sama homma. Se oli oikein hauska harjoitus. Miulla on ongelmana, että meen selkä kumarassa ja liian kovaa. Lähden juoksemaan Islan kanssa kilpaa. Huh, miten huono idea :D Viimoisilla kerroilla aloin päästä itse taas kiinni ohjaukseeni ja Isla teki muutamat nätit sylkkärit, näihin siis tyytyväisiä. :) Toisella puolella "hallia" sitten kerettiinkin ottaa vain kepit, kun isoilla meni niin kauan tuossa kopteri reenissä.. Siispä kepit olivat ainoa reeni sillä puolella. Kaksi verkkoa puuttui samalta puolelta, ja Islalla ei ollut ongelmaa niissä kohdissa. Ei vaikka mie menin itse verkollisella puolella. Neidillä oli niin kiire suorittaa, ettei se ehtinyt tällä kertaa huomioida edes mahdollista "pakotietä". Hyvä näin. :) Ensi viikkoon taasen. ;)

Isla ETSII SIGNAALIA..

Vartiokoira(ko?)

Että on ollu elämä yhden koiran kanssa outoa. Jotenkin niin rauhallista. Kyllä taas huomaa kuinka helppo koira miulla arjessa onkaan.

Isla köllii. :D

Isla on leikkinyt itsekseen, ja eniten Maisalta ja Kiralta saadulla Rokkikalkkunalla jolle se on jakanut rakkautta todenteolla. :D Isla on vaatinut itselleen huomiota paljon, ja sitä se on myös saanut. :)

karvakorva.

Miuta on alkanu vähän huolestuttaa Islan omistushalu. Se on ollut hyvin pitkään jo tiedossa, että neiti on mustasukkainen miusta. Tähän mennessä se on vain muita koiria kohtaan osoitettua. Se änkee väliin, hakee huomiota ja joskus on ärähtänytkin. Nyt kuitenkin perjantai iltana kävimme Kipan ja Lordin kanssa iltalenkin miun työvuoron jälkeen ja koirat olivat irti. Olimme jo kotitiellä, kun siitä pienestä metiköstä tuli yllättäen kaksi teini-ikäistä ihmistä. Myö Kipan kaa säikähdettiin niitä, kun tulivat jotenkin niin salakavalasti. Molemmilla oli mustat vaatteet, toisella huppu päässä ja toisella lierihatun tyyppinen päässään. Isla yht'äkkiä nosti niska- ja selkäkarvat pystyyn ja lähti niitä kohti muristen ja kun pääsi niiden luo haukkui kovasti. Se ei tuntunut kuulevan/välittävän miun käskyjä, ennenkuin tosissani karjaisin. Sitten se tuli miun eteen seisomaan karvat edelleen pystyssä ja vaimeeta murinaa piti. Olin varmaan niin järkyttyny tuosta käytöksestä että en tienny mitä olis pitäny tehdä.. Isla hiipi vielä niitä kohti ja palasi miun luo ja kävi vielä kerran suunnilleen puolivälissä niitä ja miuta. Sitten se tilanne raukesi. ;O

Issukka.

Noh, sitten koitti eilinen. Miun porukat tuli käymää "tupareilla" heh tälleen vuoden asumisen jälkee on korkee aika käydä tupareilla, kun tässä 3 km päässä asutaan :D ! Noh, tähän sitten tuli illemmasta myös eräs isäpuolen työkaveri, iso mies, joka oli päissään. (hehe hyvä yhdistelmä). Isla ei aluksi meinannut hyväksyä sitä eikä päästää edes ulko-ovesta sisälle. Mies ehkä liian hyökkäävästi tarjosi Issulle kättään, joka kai ahdisti Islaa. Noh, komensin Islan pois ovelta ja mies pääsi sisään. Isla siirtyi miun viereen, tavallaan miun ja miehen väliin, ja kun mies yritti tulla uudemman kerran Islaa morjenstamaan, alkoi Isla murista. Ei kuitenkaan hyökkäävästi, vaan ennemminkin miusta se kuulosti epävarmuudelta. Kyllä se lopulta kävi miestä sitten haistelemassa, kun vaan sai itse määritellä milloin tehdään tuttavuutta. Eikä siinä mitään, miun puolesta se saa käydä tervehtimässä jos haluaa (yleensä haluaa) mutta miusta sillä pitää olla myös vaihtoehto ettei tarvitse tutustua. Silti en todellakaan halua, että se rupeaa käyttäytymään noin usein. Issukka joutuu nyt tarkkailuun ja tuo tapa kitketään pois. Tarvitaan siis siedätyshoitoa. NIIIINAA, palomiautoja taidettas tarvita. ;) Ja oikeenlaista lähestymistä. :) Huoh...
Ja huomenna Agsaamaan. :D JEE.

Lahden ryhmis & Nastolan visiitti

Eilen Sunnuntaina, oli Lahdessa ryhmänäyttely, johon suuntasimme Islan ja Bläksän kanssa. Isla oli ilmoitetty näyttelyyn. Menimme ensin Niinalle, jonka kyydissä menimme näytelmä paikalle. Alkuperäisistä suunnitelmista poiketen Elmo veikka ei päässytkään paikalle. :( Lahden messukeskus hallissa oli ahtaat tilat noin monelle kehälle, joten hälinää piisasi. Islan kevythäkkiä ei saatu matkaan mukaan, joten Issukka oli hihnassa odotteluajat. Tämä oli ihan hyvä ratkaisu, luulen. Bortsukehän alkua odoteltiinkin sitten miltei puolitoista tuntia. Kun siinä rotujen vaihtoa ennen kerettiin pari harkka kierrosta juosta kehässä, ajattelin että ompa kiva, kun koira on intoa täynnä. Se kuitenkin rupesi rauhoittumaan siinä, ja sitten päätin poistua taas kehän laidalle odottelemaan. Isla esiintyi eilen tosi hyvin. Olin todella huojentunut ja tyytyväinen, kun esiintyminen sujui, häntä pysyi alhaalla ja koira oli kuulolla. Kerkesin itsekin jopa rentoutua. :) 

Tuomarin muutoksen ansiosta Irina Poletaevan tilalla tuomaroi Leni Finne.

Arvostelu Islasta kuului;

"Oikeat mittasuhteet, sopiva luusto, oikean muotoinen pää, miellyttävä ilme. Hyvät silmät ja korvat. Oikea ylälinja, hyvä eturinta. Oikeanmallinen rintakehä. Hieman pitkä lanneosa. Hyvät kulmaukset. Hyvä askelpituus."


Islan tulos oli huikeasti NUO-Eri NUK1 SA PN3 Va-SERT

Näyttelypäivän jälkeen Issukkaa väsyttää. Kuva J.Riihimäki

Johanna oli myös näyttelyssä ja oli oikein mukava nähdä pitkästä aikaa. :) Johanna vei sitten mukanaan Bläksän takaisin Suskulle, joten B;stäkin tuli virallisesti Stadin Kundi. ;) <3 Isla kovasti etsi Beetä Nastolassa, mutta iltaa kohden alkoi olla normaali Issukka. Isla ja Maisa-sisko temusi pihalla illalla, ja Kira äippä viihtyi sisällä. Isla ja Kira ei edelleenkään ymmärrä toisiaan. Ei kertakaikkiaan. Kira murisee, kun Isla koittaa haastaa leikkiin, tai menee muuten vaan sen lähelle, jonka Isla tulkkaa väärin. Kira pelkää ja Isla ei ymmärrä mitä se murisee. Vaikeeta. Onneksi suuremmilta taisteluarvilta vältyttiin. Tänään käytiin sitten Jokimaan raviradan parkkipaikalla heittelemässä Fresbeetä tytsyille.. Ja illalla ajeltiin kotiin, jossa Isla taas hetken oli aivan kuin olisi etsinyt jotai.. Bläksää ?!

Onhan meillä pojua ikävä .

Kuvat N. Knuters

Isla fresbeen perässä.

Isla ja Maisa

Siskokset Isla ja Maisa

Isla, Maisa ja Kira. Tytöt ja äiti.

Ja sitten päivänhän kruunasi vierailu pelastuslaitoksella. ;) ISLA pääsi katselemaan palomiautoja... :D

Isla ylpeenä ;) Ja mamma vielä ylpeempänä ;) !!!!!!

Sanottakoon nyt näin, että Ihan ei Isla vielä tottunutu noihin Palo..mi..autoihin, joten saattaa joutua ottamaan revanssia joskus toiste. ;) Hehe.

Kiitos Niina, ku saatii taas hauska reissu tehtyä Nastolassa. :)

Todistus ja vähän muuta

Murunen <3

Noniin. Nytpä on sitten selvitty agilityn alkeiskurssi läpi. Vuorotyöläisenä täytyy olla kiitollinen, kun on yhtä kertaa lukuunottamatta päästy paikalle, kaksi kertaa viikossa ja puolentoista kuukauden ajan. Olemme nyt siis virallisesti oikeutettuja harjoittelemaan jatkoryhmässä. :) JEII..

Viimeisellä kerralla nyt maanantaina "kisasimme" leikkimielisesti. Rata sisälsi 13 estettä.
Ensinnäkin täytyy olla ylpeä, että selvisimme radan läpi ilman urheiluvammoja. :) Toiseksi voidaan kehua jo kovasti Islaa. Ainut kohta jota epäröin rataan tutustuttaessa, oli yksi kohta jossa putkelta piti "vetää" koira hypylle, joka oli putken vieressä, ja niin, että putken poistulo oli esteen edellä. Mutta tässä kohdassa sain Islan huikeasti vedettyä esteelle sylkkärin avulla, ja se osio meni täydellisesti. Vau. Ainoat virheet tulivat pituus hypyssä, jossa Islan jalka osui yhteen lankkuun. toinen tuli, kun neiti kiersi esteen, mutta sepä vaihteeks miun vika. :D Ja kolmas virhe tuli kun ei sujahtanut kepeille, vaan juoksi ohi. Noh, tää oli super hauskaa, ja oon niin onnellinen, kun se meni pääosin hyvin se rata. Isla sai kuumakallena suorittaa ekana radan, joten se ei kerennyt kuumua. KIITOS REENIKAMUILLE tästä myönnytyksestä. :)
Katsotaan keretäänkö maanantaina reeneihin, sieltä Lahden reissulta, mutta viimeistään sitten reilu viikon päästä.
Joo, elikkä sunnuntaina olisi vuorossa Lahden ryhmänäyttely, ja pidämme majaa Nastolassa, siskon ja äipän luona. Elmo veikkakin treffataan samalla. :)
Lisäksi Bläksä taitaa lähteä loppuviikosta Suskun luo takaisin, joten vietetään vikat päivät nauttien.

Suihkureissun jälkeen kuivattelemassa. Isla.

Suihkuun pääsi myös Bläksä.

Menneen vuoden muistot & Tavoitteet 2011

Selailin vuoden takaisia kirjoituksia, ja niissä ei kummempia tavoitteita lueteltu, joten niitä ei sen enempää tässä puida, yksi selvä tavoite, tai kenties enemmänkin toive, oli että koira olisi terve. Aloitetaan siis sillä, että Isla on todettu terveeksi Lonkiltaan A/A ja kyynäreet 0/0 joten tämä on mennyt ainakin putkeen. Ja se jos mikä on tärkeää. <3 !

Tokon saralla, ei suurempia ihmeitä. Isla alkaa handlata perusasiat hyvin, nyt vain tarvittaisiin ne viimeiset hionnat, jotta paketti alkaisi jollain tavalla olla kasassa. Joten tämän vuoden tavoitteeksi tokon kannalta asetan kisa debyytin, joka toki tarkoittaa ankarampaa harjoittelua, jotta kisakuntoon päästään! Kävimme kesällä kokeilemassa möllitokoa, ja yllttävän hyvälle se tuntui, ja videolta näytti.

Kesällä Isla täyttää 2vuotta, ja sen myötä miulla olis mielessä käyttää Isla loppukesästä/alkusyksystä luonnetestissä... 

Agilityn saralla jatkamme harjoittelua, kerran Isla tuntuu pitävän tästä lajista. Ja mie myös! Katsotaan mihin saakka meidän rahkeet riittää duracell pupun kanssa. ;)
Agilityn puitteissa Isla pääsee hierojalle alkuvuodesta, ihan ennaltaehkäisevässä mielessä. 
Islalla ei ole ollut mitään kovin selviä tai pahoja jumeja missään, mutta ei se huonoakaan tee.

Näyttelyistä tietenkin halutaan hyviä tuloksia sekä ilmanmuuta syntymäpäivän jälkeen viimeinen serti. Haluan kovasti Islan kehäkäyttäytymiseen varmuutta, ja meille kokemuksen tuomaa rentoutta! (etenkin miulle!!)
Isla on menestynyt huikeasti yli odotusten menneenä vuonna. Se aloitti hienoilla tuloksilla, ollen rop-pentu tammikuun lopulla Alavudella (joskin ihan kamalalla käytöksellä).
Virallisissa näytelmissä se aloitti myös upeasti (jokseenkin jälleen kamalalla käytöksellä) saaden Erin, ollen junnujen 2. ja pn4. Maisa siskon ollessa junnujen 1. ja pn3 Sysmässä.
Toukokuun alussa Parikkalan ryhmiksessä Isla osasi käyttäytyä, ja sen ansiosta oli Pn1, sai ensimmäisen SERTin ja oli vielä ROP ja RYP4!!!
Parin viikon päästä tästä Isla oli Hamina KV:ssa myös Pn1, ROP ja sai toisen SERTin.
Isla jatkoi erkkarissa eri saldoaan, ja oli siellä VSP-juniori.
Samoin Kouvolan KR ja Jyväskylä KV olivat ERInomaisia, ja Isla oli junnunarttujen 2. molemmissa nlyissä.
Helsigin voittaja näyttelyssä napsahti huonoilla liikkeillä ensimmäinen EH, ja Junnunarttujen 4.
Ja voittaja näyttelyssä vuoden näyttelymuistot huipentuivat upeammin kuin uskalsi odottaa, Isla oli junnunarttujen 1 eli ensimmäinen titteli on blaggarissa; JUNIORIVOITTAJA 2010! Valittiin vielä pn4;ksi ja sai SERTin.

JunnuVoittaja. Kuva Niina Knuters

Isla Helsingin voittajassa. Kuva Saara Kangasniemi

Muita kategorittomia tavoitteita voisivat olla mm, paljon lenkkeilyä, yhdessä puuhastelua, leikkimistä, kesällä uimista niin paljon kuin aika antaa myöden, koska sitä Isla rakastaa. Lisäksi kirjaan tavoitteeksi kokeilla syttyykö tyttö lampaille, ja olisi miun toiveiden täyttymys päästä patikoimaan/vaellusretkelle koiran kanssa ruska-aikaan. Lisäksi ilmanmuuta pidetään yhtä edelleen Maisa-siskon ja Elmo-veikan kanssa. Naapurin ihastuttavasta omapäisestä Lordi-SETÄSTÄ puhumattaakaan.